Nani kävi näpsäsemässä marraskuun lopussa meidän poppoosta kivoja kuvia, tässä muutama taidonnäyte. Jouluisiksi näitä ei voi väittää, mutta ihan kaikkeen ei valokuvaajakaan pysty :)
Kuvat (c) Naniannette.
tiistai 27. joulukuuta 2011
Valokuvausta
Nani kävi näpsäsemässä marraskuun lopussa meidän poppoosta kivoja kuvia, tässä muutama taidonnäyte. Jouluisiksi näitä ei voi väittää, mutta ihan kaikkeen ei valokuvaajakaan pysty :)
Kuvat (c) Naniannette.
maanantai 26. joulukuuta 2011
Vuosi lähenee loppuaan!
Ilmeisestikin on kiirusta pukannut, kun ei oo ehtinyt blogia päivittelemään! Treenit on menneet tosi hyvin, hyvin, huonosti ja tosi huonosti - useimmiten johtuen luonnollisesti allekirjoittaneesta. Onneksi ja 'onneksi' oon tällasta analyseeraaja tyyppiä, niin tulee ainakin pohdittua ja hakattua päätä välillä seinään ku ei vaan tajuu.. Toki tuollainen 1,5v terrieriuros ei ehkä oo se kaikkein tasasesti käyvin treenikumppani, joten ollaan molemmat haettu vauhtia niin aallonpohjilta kuin -huipuiltakin.
Cairniseurassa oltiin kettuilemassakin 4.12 ja se meni kivasti - keväällä sitten jatketaan ja ehkä kokeeseenkin...
Yritän muistella tässä taaksepäin kelaten mitä ollaan tehty viime postauksen jälkeen. Yleisesti ollaan käyty siis Sepolla maanantaisin ja Oivan treeneissä perjantaisin. Tosin Oivan treenit me on jouduttu missaamaan muutaman kerran. Kotona oon ottanut uudelleen ohjelmaan, että kaikki ruoka tulee treenistä. Kiva läträtä tuota tuota raaka mössöä :D Lisäksi ilmoittauduin Susan Garrettin 'Brilliant Recall' online-kurssille. Siitä en uskalla kauheasti blogata - aikamoiset säännöt siitä, mutta kurssi on hieno ja pohjautuu täysin peleille ja leikeille joita koiran kanssa tehdään ja rakennetaan hyvää suhdetta ja 'täydellistä' luoksetuloa :) Jotkut pelit ja leikit ovat olleet tuttuja, mutta tottakai uusiakin tulee koko ajan. Juuri pyörähti käyntiin viikko 4 (ja 16. leikki!), kolme viikkoa vielä jäljellä :).
26.12 Sepon treeneissä
Aluksi ei valoja hallissa, kun sähköt olivat poikki. Seppo sävelsi sitten jotain mitä saatiin hyvin tehtyä pimenevässä hallissa. Tehtiinpä siis kiihdyttämistä&jarruttamista = ohjaajan pysähtyminen tarkoittaa käänny luokse.
Jos lelu oli etupalkkana valmiina, hyvä kiihdytys eteen - jos ei se oli kiinni mussa (meni vähän ohi, muttei kovaa). Eli ilman etupalkkaa treeniä on tehtävä..... Samoin mun jarruttamisvihje ei merkannut Vauhdille mitään. Pieni brainstormaus pitäis tehdä nyt tästä - täytyy kotona saada treenattua tätä jossain muualla kuin kotipihassa! Oivan ohjeet pitää kaivaa esiin ja tehdä niiden kanssa tätä oikein ajatuksella. Tästä sekamelskasepustuksesta ei kukaan saa mitään selvää, mutta jokatapauksessa Vauhti leikki hyvin - muutaman kerran irtosi leikistä, mutta tuli kutsusta jatkamaan! :) Lopuksi tehtiin myös isompaa Pingviiniä (tai mersun merkkiä) + kiihdytystä kuin viimeksi ja Vauhti teki tosi hienosti joulukinkun voimalla. Etenkin olin tyytyväinen omaan kärsivällisyyteen ja siihen, että Vauhti teki mun kanssa hommia eikä leikkinyt pelkkää opportunistia :).
Cairniseurassa oltiin kettuilemassakin 4.12 ja se meni kivasti - keväällä sitten jatketaan ja ehkä kokeeseenkin...
Yritän muistella tässä taaksepäin kelaten mitä ollaan tehty viime postauksen jälkeen. Yleisesti ollaan käyty siis Sepolla maanantaisin ja Oivan treeneissä perjantaisin. Tosin Oivan treenit me on jouduttu missaamaan muutaman kerran. Kotona oon ottanut uudelleen ohjelmaan, että kaikki ruoka tulee treenistä. Kiva läträtä tuota tuota raaka mössöä :D Lisäksi ilmoittauduin Susan Garrettin 'Brilliant Recall' online-kurssille. Siitä en uskalla kauheasti blogata - aikamoiset säännöt siitä, mutta kurssi on hieno ja pohjautuu täysin peleille ja leikeille joita koiran kanssa tehdään ja rakennetaan hyvää suhdetta ja 'täydellistä' luoksetuloa :) Jotkut pelit ja leikit ovat olleet tuttuja, mutta tottakai uusiakin tulee koko ajan. Juuri pyörähti käyntiin viikko 4 (ja 16. leikki!), kolme viikkoa vielä jäljellä :).
26.12 Sepon treeneissä
Aluksi ei valoja hallissa, kun sähköt olivat poikki. Seppo sävelsi sitten jotain mitä saatiin hyvin tehtyä pimenevässä hallissa. Tehtiinpä siis kiihdyttämistä&jarruttamista = ohjaajan pysähtyminen tarkoittaa käänny luokse.
Jos lelu oli etupalkkana valmiina, hyvä kiihdytys eteen - jos ei se oli kiinni mussa (meni vähän ohi, muttei kovaa). Eli ilman etupalkkaa treeniä on tehtävä..... Samoin mun jarruttamisvihje ei merkannut Vauhdille mitään. Pieni brainstormaus pitäis tehdä nyt tästä - täytyy kotona saada treenattua tätä jossain muualla kuin kotipihassa! Oivan ohjeet pitää kaivaa esiin ja tehdä niiden kanssa tätä oikein ajatuksella. Tästä sekamelskasepustuksesta ei kukaan saa mitään selvää, mutta jokatapauksessa Vauhti leikki hyvin - muutaman kerran irtosi leikistä, mutta tuli kutsusta jatkamaan! :) Lopuksi tehtiin myös isompaa Pingviiniä (tai mersun merkkiä) + kiihdytystä kuin viimeksi ja Vauhti teki tosi hienosti joulukinkun voimalla. Etenkin olin tyytyväinen omaan kärsivällisyyteen ja siihen, että Vauhti teki mun kanssa hommia eikä leikkinyt pelkkää opportunistia :).
maanantai 19. joulukuuta 2011
Järki mukana!
19.12 Sepon treeneissä
Treenivideo
Tällä kertaa olin varustaunut täysillä sielun ja ruumiin voimilla tekemään hyvät treenit. Edelliskerran haahuilujen jälkeen päätin, että tähän tulee nyt stoppi. Niinpä sotasuunnitelma oli seuraava: Jos Vauhti selvästi valitsee häiriön minun/tehtävän sijaan (kun olen pyytänyt siltä jotain käytöstä). Eli esim. jos pyydän sen istumaan, sanon hyppy ja se sinkoaa siitä suuntaan x muiden koirien / Sepon luoksen - vien sen sanaakaan sanomatta takaisin hihnaan seinään kiinni odottamaan uutta vuoroa. Yhden kerran Vauhti teki oikein kunnon sinkoamisen, ja joutui siitä seinäään kiinni. Seuraava sessio meni ihan nappiin, se kuunteli ja leikki mageesti. Sitten seuraavalla hyvä alku, jonka jälkeen minisinkoaminen (josta seinään) ja taas jäähyn jälkeen selkeä ero keskittymisessä! Jes! Vielä kolmas sinkoaminen viimeisen session lähdöstä (rintamasuunta oli häiriöön päin), mutta minijäähyn jälkeen taas hieno loppusessio. Mä oon niin tyytyväinen, että mun käämi ei palanut kertaakaan ja mulla oli selkeä kriteeri mistä jäähy seuraa. Ja se toimi! Yritin tehdä mahdollisimman suuren eron siihen, että kun laitoin Vauhdin seinään odottamaan vuoroaan onnistuneen pätkän jälkeen.
Jäähykäytännössä pitää toki olla tosi tarkkana ja myös reilu, ja rakentaa sellasia tehtäviä, joissa koira todennäköisemmin onnistuu. Tarkka pitää olla siinä, että koira ymmärtää mistä time-out tulee ja että se tietää mitä käskyt tarkoittavat. Koiran motivaatio ei saa laskea, vaan nimenomaan nousee!
Treenivideo
Tällä kertaa olin varustaunut täysillä sielun ja ruumiin voimilla tekemään hyvät treenit. Edelliskerran haahuilujen jälkeen päätin, että tähän tulee nyt stoppi. Niinpä sotasuunnitelma oli seuraava: Jos Vauhti selvästi valitsee häiriön minun/tehtävän sijaan (kun olen pyytänyt siltä jotain käytöstä). Eli esim. jos pyydän sen istumaan, sanon hyppy ja se sinkoaa siitä suuntaan x muiden koirien / Sepon luoksen - vien sen sanaakaan sanomatta takaisin hihnaan seinään kiinni odottamaan uutta vuoroa. Yhden kerran Vauhti teki oikein kunnon sinkoamisen, ja joutui siitä seinäään kiinni. Seuraava sessio meni ihan nappiin, se kuunteli ja leikki mageesti. Sitten seuraavalla hyvä alku, jonka jälkeen minisinkoaminen (josta seinään) ja taas jäähyn jälkeen selkeä ero keskittymisessä! Jes! Vielä kolmas sinkoaminen viimeisen session lähdöstä (rintamasuunta oli häiriöön päin), mutta minijäähyn jälkeen taas hieno loppusessio. Mä oon niin tyytyväinen, että mun käämi ei palanut kertaakaan ja mulla oli selkeä kriteeri mistä jäähy seuraa. Ja se toimi! Yritin tehdä mahdollisimman suuren eron siihen, että kun laitoin Vauhdin seinään odottamaan vuoroaan onnistuneen pätkän jälkeen.
Jäähykäytännössä pitää toki olla tosi tarkkana ja myös reilu, ja rakentaa sellasia tehtäviä, joissa koira todennäköisemmin onnistuu. Tarkka pitää olla siinä, että koira ymmärtää mistä time-out tulee ja että se tietää mitä käskyt tarkoittavat. Koiran motivaatio ei saa laskea, vaan nimenomaan nousee!
perjantai 16. joulukuuta 2011
Äly hoi, älä jätä!
12.12 Sepon treenit
Mulla oli häkki mukana, ja olin tehnyt suunnitelmaa miten treenaan sitä hallissa. Häkkileikki sujuikin tosi hyvin. Sain treenattua sitä tosi hyvin ja Vauhti kesti häiriöt hienosti. Sen sijaan sen kertainen 'mersun merkki' (=Pingviini) oli yhtä häröilyä. En tiedä missä kohtaa mulla herpaantui treeniajatus ihan täysin joten sen tietää mitä siitä seuraa. Häröilyä. Sinkoilua. Hampaiden kiristelyä. Otsasuonen kiristymistä. Aika synkin ajatuksin lähdin treeneistä, vaikkei niissä sinänsä mitään yberhuonoa ollutkaan - tuntui vaan aika voimattomalta.
Olin aluksi sitä mieltä, että ite annoin kaikkeni ja koira valitsi silti 'aina' häiriön minun sijasta. Muutaman brainstormin jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että: "todellako annoin kaikkeni - entäs jos vain kuvittelin eikä se näkynyt koiralle ulospäin? Entäs jos se kaikkeni ei ollut sinä päivänä oikeasti kovin paljon (huonosti nukuttu yö jne.)? Näiden ajatusten ja 'Recallers' kurssin oivallusten voimalla päätin tehdä muutamat asiat ennenkaikkea itselleni selväksi.
Mulla on usein tapana käskyttää koiria samoilla sanoilla eri tilanteissa, mutta kuitenkin oletan että ne tilanteesta ymmärtävät mitä pitää tehdä. Esim. agissa sanon 'mennään' ja oletan että koira tulee ja tekee mun kanssa tehtävää. Sitten kuitenkin käytän huomaamattani samaa 'mennään' myös lenkillä tarkoittamaan ihan muuta. Päätin siis oikeasti tarkoittaa käskyilläni vain yhtä asiaa. Lenkillä en käytä enää 'mennään' koska en halua sen tarkoittavan 'vapaudu ja tee mitä huvittaa'. Samoin Vauhdin luopumiskäytöstä halusin ehdottomasti vahvistaa, ts. Vauhdin on luovuttava jostain namista/hajusta/lelusta/häiriöstä jotta se saa esim. jatkaa eteenpäin lenkillä jne. Vauhdin hihnakäytöshän on ollut aika huonolla tolalla, mutta tällä ajattelumaailmalla oon VIHDOINKIN saanut siihen jotain tolkkua (kannatti maksaa mammonaa siitä Recallers - onlinekurssista :D). Eli tein ensin ohjeiden mukaan tätä 'It's yer choice' - peliä nameilla (perusidea se että koiran itsehillintää kasvatetaan), sitten siirsin tämän lenkeille. Hihnan kiristyminen on ainakin mulle ihan mahdoton kriteeri, niinpä päätin katsoa ennemmin koiraa. Jos se käytös ei näyttänyt siltä kuin haluaisin, pysähtyisin, odottaisin että Vauhti luopuisi (yleensä hajusta) = hihna löystyy, koira rauhoittuu sekä ottaisi katsekontaktin. Ensin vapauttaisin jokaisesta katsekontaktista pian, sitten välillä vaatisin pidempää kontaktia ja välillä vapauttaisin lyhyestä. Ts. Jos Vauhti ryki / veti hartiavoimin hihnaa, pysähdyin ja odotin kontaktia ja vapautin sanalla 'Ole hyvä' = find the value (joka siis yleisesti on ne hajut maassa, joskus jäi vahvistealueelle tai tuli siihen heti takaisin). Tämä alkoi sujua tosi nopsasti (=yhden lenkin aikana!!), joten teinkin välillä niin että kun se otti kontaktin pyysinkin sen luokse ja vapautin, tai pyysin istumaan ja vapautin. Usein vapautin pelkästä katsekontaktistakin. Yllättävää kyllä Vauhti hirveän rykimisenkin jälkeen tuli luokse ja luopui hajusta ja teki pyydetyt.
Tämän ajatusmaailma lähtee siis puhtaasti valinnoista. Koiran elämä on täynnä valintoja, ihan jokapäiväisestä asioista lähtien. Otetaan esimerkiksi tämä hihnajuttu - koira valitsee olla rykimättä kun rykimisestä ei seuraa mitään. Ei siis oikeasti yhtään mitään, kaikki kiva loppuu saman tien. Ei voi edes hajuja haistella. Toisaalta sitten hihnassa hienosti kävelemisestä seuraa nameja, pääsee tekemään temppuja, saa haistella. Rykämisestä joutuu aina luopumaan ihanasta hajusta ja siihen pääsee tai sitten ei. Jos ihminen pystyy pitämään tästä oikeasti kiinni ja olemaan tarkka kriteeristään (eli rykimisellä ei pääse mihinkään), lienee itsestään selvää mitä koira valitsee. Teen siitä vaihtoehdosta, jonka haluan koiran valitsevan, niin houkuttelevan että koira todennäköisesti valitsee sen ja saa siitä 'juhlat'. Jos se ei valitse (ja se sille sallittakoon), ei seuraa mitään hyvää, mutta ei toisaalta mitään pahaakaan (ei edes hampaiden kiristelyä, sillä sille on annettu mahdollisuus kuitenkin valita) - meidän on vain otettava siitä opiksemme. Joko ympäristö oli liian häiriöinen / verrattuna omaan palkkaan liian palkkaava, tehtävä epäselvä, palkka huono, liian vaikea tehtävä tai mitä vain. Toki tekemiseen ohjaajan kanssa on ladattava hirveät määrät arvoa (= value).
Kuten huomaatte, tuli muuten pohdittua asiaa! :)
Kysy, kun et ymmärtänyt ja haluaisit ymmärtää :D
16.12 Oivan omatoimitreeneissä
Vauhti teki tosi hienosti paikallaoloa ja leikki myös! Vauhdin vapautuminen palkkauksesta otettiin nyt syyniin.
Mulla oli häkki mukana, ja olin tehnyt suunnitelmaa miten treenaan sitä hallissa. Häkkileikki sujuikin tosi hyvin. Sain treenattua sitä tosi hyvin ja Vauhti kesti häiriöt hienosti. Sen sijaan sen kertainen 'mersun merkki' (=Pingviini) oli yhtä häröilyä. En tiedä missä kohtaa mulla herpaantui treeniajatus ihan täysin joten sen tietää mitä siitä seuraa. Häröilyä. Sinkoilua. Hampaiden kiristelyä. Otsasuonen kiristymistä. Aika synkin ajatuksin lähdin treeneistä, vaikkei niissä sinänsä mitään yberhuonoa ollutkaan - tuntui vaan aika voimattomalta.
Olin aluksi sitä mieltä, että ite annoin kaikkeni ja koira valitsi silti 'aina' häiriön minun sijasta. Muutaman brainstormin jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että: "todellako annoin kaikkeni - entäs jos vain kuvittelin eikä se näkynyt koiralle ulospäin? Entäs jos se kaikkeni ei ollut sinä päivänä oikeasti kovin paljon (huonosti nukuttu yö jne.)? Näiden ajatusten ja 'Recallers' kurssin oivallusten voimalla päätin tehdä muutamat asiat ennenkaikkea itselleni selväksi.
Mulla on usein tapana käskyttää koiria samoilla sanoilla eri tilanteissa, mutta kuitenkin oletan että ne tilanteesta ymmärtävät mitä pitää tehdä. Esim. agissa sanon 'mennään' ja oletan että koira tulee ja tekee mun kanssa tehtävää. Sitten kuitenkin käytän huomaamattani samaa 'mennään' myös lenkillä tarkoittamaan ihan muuta. Päätin siis oikeasti tarkoittaa käskyilläni vain yhtä asiaa. Lenkillä en käytä enää 'mennään' koska en halua sen tarkoittavan 'vapaudu ja tee mitä huvittaa'. Samoin Vauhdin luopumiskäytöstä halusin ehdottomasti vahvistaa, ts. Vauhdin on luovuttava jostain namista/hajusta/lelusta/häiriöstä jotta se saa esim. jatkaa eteenpäin lenkillä jne. Vauhdin hihnakäytöshän on ollut aika huonolla tolalla, mutta tällä ajattelumaailmalla oon VIHDOINKIN saanut siihen jotain tolkkua (kannatti maksaa mammonaa siitä Recallers - onlinekurssista :D). Eli tein ensin ohjeiden mukaan tätä 'It's yer choice' - peliä nameilla (perusidea se että koiran itsehillintää kasvatetaan), sitten siirsin tämän lenkeille. Hihnan kiristyminen on ainakin mulle ihan mahdoton kriteeri, niinpä päätin katsoa ennemmin koiraa. Jos se käytös ei näyttänyt siltä kuin haluaisin, pysähtyisin, odottaisin että Vauhti luopuisi (yleensä hajusta) = hihna löystyy, koira rauhoittuu sekä ottaisi katsekontaktin. Ensin vapauttaisin jokaisesta katsekontaktista pian, sitten välillä vaatisin pidempää kontaktia ja välillä vapauttaisin lyhyestä. Ts. Jos Vauhti ryki / veti hartiavoimin hihnaa, pysähdyin ja odotin kontaktia ja vapautin sanalla 'Ole hyvä' = find the value (joka siis yleisesti on ne hajut maassa, joskus jäi vahvistealueelle tai tuli siihen heti takaisin). Tämä alkoi sujua tosi nopsasti (=yhden lenkin aikana!!), joten teinkin välillä niin että kun se otti kontaktin pyysinkin sen luokse ja vapautin, tai pyysin istumaan ja vapautin. Usein vapautin pelkästä katsekontaktistakin. Yllättävää kyllä Vauhti hirveän rykimisenkin jälkeen tuli luokse ja luopui hajusta ja teki pyydetyt.
Tämän ajatusmaailma lähtee siis puhtaasti valinnoista. Koiran elämä on täynnä valintoja, ihan jokapäiväisestä asioista lähtien. Otetaan esimerkiksi tämä hihnajuttu - koira valitsee olla rykimättä kun rykimisestä ei seuraa mitään. Ei siis oikeasti yhtään mitään, kaikki kiva loppuu saman tien. Ei voi edes hajuja haistella. Toisaalta sitten hihnassa hienosti kävelemisestä seuraa nameja, pääsee tekemään temppuja, saa haistella. Rykämisestä joutuu aina luopumaan ihanasta hajusta ja siihen pääsee tai sitten ei. Jos ihminen pystyy pitämään tästä oikeasti kiinni ja olemaan tarkka kriteeristään (eli rykimisellä ei pääse mihinkään), lienee itsestään selvää mitä koira valitsee. Teen siitä vaihtoehdosta, jonka haluan koiran valitsevan, niin houkuttelevan että koira todennäköisesti valitsee sen ja saa siitä 'juhlat'. Jos se ei valitse (ja se sille sallittakoon), ei seuraa mitään hyvää, mutta ei toisaalta mitään pahaakaan (ei edes hampaiden kiristelyä, sillä sille on annettu mahdollisuus kuitenkin valita) - meidän on vain otettava siitä opiksemme. Joko ympäristö oli liian häiriöinen / verrattuna omaan palkkaan liian palkkaava, tehtävä epäselvä, palkka huono, liian vaikea tehtävä tai mitä vain. Toki tekemiseen ohjaajan kanssa on ladattava hirveät määrät arvoa (= value).
Kuten huomaatte, tuli muuten pohdittua asiaa! :)
Kysy, kun et ymmärtänyt ja haluaisit ymmärtää :D
16.12 Oivan omatoimitreeneissä
Vauhti teki tosi hienosti paikallaoloa ja leikki myös! Vauhdin vapautuminen palkkauksesta otettiin nyt syyniin.
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Omatekosta
7.12
Maanantaina ei oltu treenimässä, mutta keskiviikkona pääsin yksinään ( Venla mukana) hallille. Venla päätti olla se hankala tällä kertaa, siitä huolimatta Vauhti teki tosi hienosti häkkitreeniä sekä pientä radan pätkää - hauska välillä kokeilla miten se kulkee :)
9.12
Oivan treeneissä saatiin oikein yksityisopetusta. Tehtiin häkkitreeniä erilaisilla häiriöillä + luoksetuloja häkistä vaikka oli häiriöitä matkalla. Meni kivasti Vauhdissa oli vauhtia ja häkissä oli arvoa :) Muutama vauhditon häkkiin meno tosin saatiin mukaan myös.. Onneksi niitä oli kuitenkin vain muutama.
Lisäksi tehtiin siivekkeen välistämenoja, mukaanlukien takaakiertoja läheltä siivekkeitä.
Sitten tehtiin myös kiihdyttämistä niin, että Mea heitti namin meidän takaa kun lähdettiin liikkeelle - nää meni tosi hyvin. Pitää päästä tekemään isommassa tilassa!
Maanantaina ei oltu treenimässä, mutta keskiviikkona pääsin yksinään ( Venla mukana) hallille. Venla päätti olla se hankala tällä kertaa, siitä huolimatta Vauhti teki tosi hienosti häkkitreeniä sekä pientä radan pätkää - hauska välillä kokeilla miten se kulkee :)
9.12
Oivan treeneissä saatiin oikein yksityisopetusta. Tehtiin häkkitreeniä erilaisilla häiriöillä + luoksetuloja häkistä vaikka oli häiriöitä matkalla. Meni kivasti Vauhdissa oli vauhtia ja häkissä oli arvoa :) Muutama vauhditon häkkiin meno tosin saatiin mukaan myös.. Onneksi niitä oli kuitenkin vain muutama.
Lisäksi tehtiin siivekkeen välistämenoja, mukaanlukien takaakiertoja läheltä siivekkeitä.
Sitten tehtiin myös kiihdyttämistä niin, että Mea heitti namin meidän takaa kun lähdettiin liikkeelle - nää meni tosi hyvin. Pitää päästä tekemään isommassa tilassa!
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Cairnikettuilua
Päästiin Ristiinaan kokeilemaan kettuilua Sarin järkkäämässä Cairnkerhon tapahtumassa. Nummelassa kettuilu on sujunut kivasti varsinkin viimeaikoina, joten oli kiva päästä kokeilemaan miten Vauhti toimisi muualla. Ja hyvinhän se meni! Kettua haukkui hienosti ja putkistossakin liikkui kivasti. Meni jopa vain vähän isonnetusta ahdingostakin sisään kun keksittiin oikeat otteet :) Oisinpa malttanut itse olla vähän hiljempaa (antanut koiran työskennellä itse enempi), jotta ois voinut testata kunnolla miten hyvin työskentelee. Mutta tästä on keväällä kiva jatkaa, ehkäpä sitten jo kokeeseen saakka!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)