perjantai 16. joulukuuta 2011

Äly hoi, älä jätä!

12.12 Sepon treenit
Mulla oli häkki mukana, ja olin tehnyt suunnitelmaa miten treenaan sitä hallissa. Häkkileikki sujuikin tosi hyvin. Sain treenattua sitä tosi hyvin ja Vauhti kesti häiriöt hienosti. Sen sijaan sen kertainen 'mersun merkki' (=Pingviini) oli yhtä häröilyä. En tiedä missä kohtaa mulla herpaantui treeniajatus ihan täysin joten sen tietää mitä siitä seuraa. Häröilyä. Sinkoilua. Hampaiden kiristelyä. Otsasuonen kiristymistä. Aika synkin ajatuksin lähdin treeneistä, vaikkei niissä sinänsä mitään yberhuonoa ollutkaan - tuntui vaan aika voimattomalta.

Olin aluksi sitä mieltä, että ite annoin kaikkeni ja koira valitsi silti 'aina' häiriön minun sijasta. Muutaman brainstormin jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että: "todellako annoin kaikkeni - entäs jos vain kuvittelin eikä se näkynyt koiralle ulospäin? Entäs jos se kaikkeni ei ollut sinä päivänä oikeasti kovin paljon (huonosti nukuttu yö jne.)? Näiden ajatusten ja 'Recallers' kurssin oivallusten voimalla päätin tehdä muutamat asiat ennenkaikkea itselleni selväksi.

Mulla on usein tapana käskyttää koiria samoilla sanoilla eri tilanteissa, mutta kuitenkin oletan että ne tilanteesta ymmärtävät mitä pitää tehdä. Esim. agissa sanon 'mennään' ja oletan että koira tulee ja tekee mun kanssa tehtävää. Sitten kuitenkin käytän huomaamattani samaa 'mennään' myös lenkillä tarkoittamaan ihan muuta. Päätin siis oikeasti tarkoittaa käskyilläni vain yhtä asiaa. Lenkillä en käytä enää 'mennään' koska en halua sen tarkoittavan 'vapaudu ja tee mitä huvittaa'. Samoin Vauhdin luopumiskäytöstä halusin ehdottomasti vahvistaa, ts. Vauhdin on luovuttava jostain namista/hajusta/lelusta/häiriöstä jotta se saa esim. jatkaa eteenpäin lenkillä jne. Vauhdin hihnakäytöshän on ollut aika huonolla tolalla, mutta tällä ajattelumaailmalla oon VIHDOINKIN saanut siihen jotain tolkkua (kannatti maksaa mammonaa siitä Recallers - onlinekurssista :D). Eli tein ensin ohjeiden mukaan tätä 'It's yer choice' - peliä nameilla (perusidea se että koiran itsehillintää kasvatetaan), sitten siirsin tämän lenkeille. Hihnan kiristyminen on ainakin mulle ihan mahdoton kriteeri, niinpä päätin katsoa ennemmin koiraa. Jos se käytös ei näyttänyt siltä kuin haluaisin, pysähtyisin, odottaisin että Vauhti luopuisi (yleensä hajusta) = hihna löystyy, koira rauhoittuu sekä ottaisi katsekontaktin. Ensin vapauttaisin jokaisesta katsekontaktista pian, sitten välillä vaatisin pidempää kontaktia ja välillä vapauttaisin lyhyestä. Ts. Jos Vauhti ryki / veti hartiavoimin hihnaa, pysähdyin ja odotin kontaktia ja vapautin sanalla 'Ole hyvä' = find the value (joka siis yleisesti on ne hajut maassa, joskus jäi vahvistealueelle tai tuli siihen heti takaisin). Tämä alkoi sujua tosi nopsasti (=yhden lenkin aikana!!), joten teinkin välillä niin että kun se otti kontaktin pyysinkin sen luokse ja vapautin, tai pyysin istumaan ja vapautin. Usein vapautin pelkästä katsekontaktistakin. Yllättävää kyllä Vauhti hirveän rykimisenkin jälkeen tuli luokse ja luopui hajusta ja teki pyydetyt.

Tämän ajatusmaailma lähtee siis puhtaasti valinnoista. Koiran elämä on täynnä valintoja, ihan jokapäiväisestä asioista lähtien. Otetaan esimerkiksi tämä hihnajuttu - koira valitsee olla rykimättä kun rykimisestä ei seuraa mitään. Ei siis oikeasti yhtään mitään, kaikki kiva loppuu saman tien. Ei voi edes hajuja haistella. Toisaalta sitten hihnassa hienosti kävelemisestä seuraa nameja, pääsee tekemään temppuja, saa haistella. Rykämisestä joutuu aina luopumaan ihanasta hajusta ja siihen pääsee tai sitten ei. Jos ihminen pystyy pitämään tästä oikeasti kiinni ja olemaan tarkka kriteeristään (eli rykimisellä ei pääse mihinkään), lienee itsestään selvää mitä koira valitsee. Teen siitä vaihtoehdosta, jonka haluan koiran valitsevan, niin houkuttelevan että koira todennäköisesti valitsee sen ja saa siitä 'juhlat'. Jos se ei valitse (ja se sille sallittakoon), ei seuraa mitään hyvää, mutta ei toisaalta mitään pahaakaan (ei edes hampaiden kiristelyä, sillä sille on annettu mahdollisuus kuitenkin valita) - meidän on vain otettava siitä opiksemme. Joko ympäristö oli liian häiriöinen / verrattuna omaan palkkaan liian palkkaava, tehtävä epäselvä, palkka huono, liian vaikea tehtävä tai mitä vain. Toki tekemiseen ohjaajan kanssa on ladattava hirveät määrät arvoa (= value).

Kuten huomaatte, tuli muuten pohdittua asiaa! :)
Kysy, kun et ymmärtänyt ja haluaisit ymmärtää :D

16.12 Oivan omatoimitreeneissä
Vauhti teki tosi hienosti paikallaoloa ja leikki myös! Vauhdin vapautuminen palkkauksesta otettiin nyt syyniin.

2 kommenttia:

  1. Juma Kaarina. Ja meillä kun mennään ihan perstuntumalla ja se kyllä näkyy :))

    Onneksi voin oikoa ja pohdin pohdintojasi.

    T. Anne & Sohvi

    VastaaPoista
  2. Hahaa :D Hyvä jos ajatuksia heräsi ;)

    VastaaPoista